Valikko Sulje

Yhdistystreffit 2018

Yhdistystreffit järjestettiin 6.11. klo 16.30 -19 Vanhalla Raatihuoneella. Tapahtuma aloitettiin rennolla kahvituksella. Osallistujia oli noin 30 mukaan lukien järjestäjät. Mukana oli eri yhdistyksien edustajia sekä viranomaisia. Turun kaupungin Miia Ylijoki avasi treffit virallisesti lyhyellä puheella klo 17. Hän esitteli tapahtuman, illan ohjelman sekä ensimmäisen puhujan Pauliina Pensikkalan.

Pauliina SPR:n Varsinais-Suomen piiristä piti puheen vapaaehtoisuudesta ja yhdistystoiminnasta Suomessa. Hän antoi myös osallistujille tehtävän pohtia vierustoverin kanssa heidän omista vapaaehtoiskokemuksistaan. Hän kertoi lisäksi SPR:n vapaaehtoistoiminnasta.

Pauliinan puheen jälkeen Miia antoi ohjeet pöytäkeskusteluille ja esitteli paikalla olleet asiantuntijat. Keskuteluryhmien teemat olivat johtaminen, rahoitus, viestintä ja yhdistettynä vapaaehtoisuus ja kulttuurien välinen kohtaaminen. Pöytäkeskusteluihin annettiin aikaa noin tunti. Keskustelujen tavoitteena oli muodostaa kaksi tärkeintä kysymystä omasta aiheesta.

Keskusteluiden päätteeksi pidettiin asiantuntijapaneeli, jonka aikana jokainen ryhmä sai kysyä asiantuntijalta pöydissä muodostamansa kaksi kysymystä. Paneelin asiantuntijoina toimivat Sari Kanervo Turun kaupungilta (kulttuurien välinen kohtaaminen), Reino Lemmetyinen TSL (johtaminen), Taina Euro Oppila oy:stä (viestintä), Pauliina Pensikkala SPR:n Varsinais-Suomen piiristä (vapaaehtoisuus) ja Kirsi Äyräs Varsinais-Suomen Viro-Keskus ry:stä (rahoitus).

Ensimmäisenä kysymyksensä esitti viestintäryhmä. He aloittivat vuoronsa kertomalla yhdistyksien yleisestä haasteesta: väen vaihtuvuudesta. Yhdistyksen työtä tekevä väki saattaa vaihtua usein ja uusien tekijöiden on vaikea päästä toimintaan sisälle, minkä takia saattaa olla pitkiäkin taukoja muun muassa viestinnässä. Kysymyksen he olivat muotoilleet seuraavasti: Miten vaihtuvuuden seassa saadaan viestintä pidettyä hyvänä?

Taina Euro painotti vastauksessaan suunnitelmallisuutta: kirjataan ylös kaikki mitä tehdään ja milloin se tehdään esimerkiksi vuosikelloon. Se vaatii työtä, sillä jonkun ihmisen se on tehtävä. Mutta kun kaikki on kirjattu ylös, on uutena tulleiden helpompi päästä katsomaan mitä edellisenä vuonna on viestinnässä tehty, mikä on toiminut ja mikä ei. Siten he pääsevät toteuttamaan viestintää yhdistyksen linjan mukaisesti, toimivaksi huomatuilla keinoilla.

Toisena kysymyksenä ryhmällä oli, onko kaikkien pakko twiitata? He olivat keskustelussaan pohtineet miten löytää hyvä ja toimiva viestintäväylä kaikkien somealustojen seasta. Vastauksena he saivat nopean ei, kaikkien ei ole pakko twiitata. Vinkkinä heille annettiin etsiä yhdistyksen oma kohderyhmä, katsoa missä he ovat ja käyttää sitten sitä alustaa. Olkoon se sitten Facebook, Instagram, Twitter, Snapchat tai joku muu.

Seuraavana kysymyksensä esitti johtamisesta keskustellut ryhmä. Heillä oli monia kysymyksiä, joista olivat valinneet seuraavan: mitä on hyvä johtajuus?

Asiantuntija Reino vastasi kysymykseen käymällä läpi yhdistyksen johtamista. Yhdistyksen johtaja on hallituksen puheenjohtaja. Merkittävää hyvässä johtajuudessa on hallituksen puheenjohtajan ja sihteerin välinen yhteistyö. Puheenjohtaja valvoo yhdistyksen viestintää ja toimintaa. Henkilökohtaisesti Reino kokee merkittäväksi puheenjohtajan olevan helposti lähestyttävä.

Ryhmä esitti toisena kysymyksenään, millainen on hyvä ja pätevä puheenjohtaja. Asiantuntijan mukaan hyvän puheenjohtajan tulee osata kuunnella ja olla silti jämpti. Hänen tulee pitää huolta sovituiden asioiden kiinnipitämisestä. Asiasta keskusteltiin myös yhdessä kaikkien osallistujien kanssa, jolloin nousi esille myös puheenjohtajan visio. Puheenjohtajan tulee tietää, mihin yhdistys pyrkii ja mikä on sen tulevan toiminnan kannalta tärkeää.

Johtamisesta siirryttiin rahoitukseen. Rahoituksen ryhmä oli ollut kooltaan pieni, mutta sai aikaan mielenkiintoisen ja vaikean kysymyksen. Miten pystytään varmistamaan rahoituksen jatkuvuus ja pysyvyys? Toisin sanoen, miten yhdistyksen rahankäyttö saataisiin autonomisemmaksi (itsehallinnolliseksi), kun monet yhdistykset pyörivät lähes kokonaan avustuksilla. Kysymys on hankala, eikä siihen ole vielä saatavilla tyhjentävää vastausta. Keskustelua aiheesta kuitenkin käytiin.

Yhdistysmaailman haasteiden parissa jatkettiin, kun kulttuurien välinen kohtaaminen ja vapaaehtoisuus -ryhmä sai vuoronsa. Ryhmän ensimmäinen kysymys liittyi kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja kuului seuraavasti: Miten vanhat yhdistykset voisivat monikulttuuristua? Asiantuntija Sari pohti jokaisen yhdistysten omaa vastuuta. Hänen mukaansa jokaisen yhdistyksen tulisi tutkia omia sääntöjään ja toimintamallejaan. Onko niiden mukaan mahdollista kehittää toimintaa modernimmaksi, Toiminnaksi, johon kaikki voisivat osallistua?

Kulttuuriyhteisöjen yhteistyön lisäämisen haasteista siirryttiin yhdistystoiminnan ikiaikaiseen haasteeseen: vapaaehtoisten saamiseen. Ryhmä oli paljon pohtinut vapaaehtoisuuden merkitystä yhteiskunnassa, he kokivat sen olevan laskeva trendi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tai intoa tehdä vapaaehtoistöitä samalla tavalla kuin pari kymmentä vuotta sitten. Kysymys kuuluikin: miten voi motivoida vapaaehtoisia mukaan toimintaan, kuitenkin uuvuttamatta heitä?

Asiantuntijamme Pauliina yhtyi ajatukseen vapaaehtoisuuden muutoksesta. Hänen mukaansa vapaaehtoistoiminta on ollut jo jonkin aikaa murroksessa. Hän avaa vastaustaan käyttämällä SPR:ää esimerkkinä. SPR:llä on erilaisia kokonaisuuksia vapaaehtoistoiminnassa, heillä on toimintaa, joka vaatii 1-3 tuntia vapaaehtoisten aikaa kuukaudessa sekä joka viikkoista toimintaa. Vapaaehtoinen saa täten itse päättää minkä kokonaisuuden valitsee, eli kuinka paljon aikaa pystyy käyttämään.

Lisäksi, Pauliinan mukaan, tulee herättää tunne ihmisissä. Tämän voi tehdä avaamalla miksi toimintaa tarvitaan, miksi vapaaehtoisia tarvitaan, mitä hyvää he voivat tehdä, ketä he voivat auttaa. Vapaaehtoisten sitoutumista lisätään myös koulutuksella. Jokaiselle uudelle kiinnostuneella tarjotaan koulutusta, jossa heille annetaan työkaluja, välineitä toimintaan. Näin saadaan mukaan ihmiset, jotka osaamattomuuden pelossa jättäytyvät toiminnan ulkopuolelle.

Yhdistystreffit päätettiin lyhyeeseen keskusteluun ja kiitoksiin. Kiitoksia kaikille osallistujille, asiantuntijoille ja järjestäjille!