Mitä yhteistä on Mohandas Gandhilla, Martti Luther Kingillä, Minna Canthilla, Setalla, rauhan yhdistyksillä sekä Stonewallin mellakoilla? – Muun muassa ilman näitä aktivisteja ja protesteja maailma, jossa elämme, olisi hyvin erilainen paikka. Tämä on pieni kurkistus aktivismin historiaan Suomessa.
Suomen sortovuosien 1899-1917 perustuslaillisten passiivinen ja aktivistien aktiivinen vastarinta Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan asettamia venäläistämistä ajavia lakeja vastaan, toimi merkittävässä roolissa Suomen autonomian ja tulevan itsenäisyyden kannalta. Laittomina pidettyjä, Suomen perustuslain vastaisia määräyksiä, vastustettiin kattavasti väkivallattomin keinoin Leo Mechelinin näkemysten mukaisesti. Mechelin oli oikeustieteen professori, joka oli tutkimusten valossa esittänyt Suuriruhtinaan määräämien lakien olevan laittomia, ja vastusti näitä lakeja kannattajiensa kanssa väkivallattomasti valtiopäivillä, lehdistössä, adresseilla, mielenosoituksilla sekä kehottamalla ihmisiä kieltäytymään Venäjän armeijan laittomista kutsunnoista.
Kaikille väkivallaton vastarinta ei kuitenkaan näyttäytynyt tarpeeksi tehokkaana keinona, joten kirjailija Zilliacuksen johdolla perustettiin Aktiivinen vastustuspuolue, joka ryhtyi valmistelemaan aseellista taistelua ja vihollisten salamurhia Suomen autonomian säilyttämiseksi. Aktiivinen vastustuspuolue ei kuitenkaan pistänyt tavoitteitaan käytäntöön. Sen sijaan aktivistien yksittäiset kannattajat Eugen Schauman ja Lennart Hohenthal toteuttivat tahoillaan viholliseksi näkemiensä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin sekä valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattorin Eliel Soisalon-Soinisen murhat.
Vastarinta huipentui 1905-vuoden loka-marraskuussa suurlakkoon, jonka aikana ennennäkemättömän suuri joukko suomalaisia kokoontui mielenosoituksiin Venäjän keisarikuntaa vastaan. Venäjällä tapahtunut vallankumous pakotti keisarin taipumaan myös Suomessa. Suurlakon myötä perustuslailliset pääsivät muodostamaan maan uuden hallituksen Leo Mechelinin johdolla. Mechelinin senaatti ajoi kaikille yhtäläisen äänioikeuden, sananvapauden, paino-, kokoontumis-, yhdistys-, yleis- ja yhdistysvapauden. Näillä uudistuksilla haluttiin näyttää Suomen kansa olevan yhtenäisesti Venäjän valtaa vastaan. Lopulta Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumousten jälkeen itsejulistuksella. Aktivismi oli siis suuressa roolissa sortokausien sekä Suomen itsenäistymiseen johtaneista tapahtumissa.
Yhtäläiseen äänioikeuden saamiseen vaikutti suuresti naisasialiikkeen panos naisten aseman parantamiseksi. Vaikka äänioikeus meni läpi jo vuonna 1906, alkoi naisten tasa-arvo lain edessä toteutua vasta 1920-luvulta lähtien ja vasta 60-luvulla sukupuolirooleista alettiin puhua. Yksi tunnetuimmista naisasialiikkeen vaikuttajista oli Minna Canth, joka otti laajasti kantaa naisten asemaan. Suomessa toimii edelleen 1892 perustettu Naisasialiitto Unioni.
Suomen itsenäistymistä edeltävään aikaan sijoittui myös jääkäriliike, joka oli Suomen miesylioppilaiden aktivistien 1914 perustama liike, jonka tarkoitus oli taata sotilaalliset mahdollisuudet Suomen Venäjästä itsenäistymistä varten.
Koijärvi-liike perustettiin 1979, kun ympäri Suomea hajallaan olleet ympäristöaktivistit kuulivat merkittävän lintujen pesimisalueen, Koijärven, kuivaamisesta. Aktivistit kerääntyivät yhteen ympäristöliikkeeksi ja vastustivat Koijärven kuivaamista hanakasti. Lopulta 102 aktivistia tuomittiin sakkoihin protestoinnista, mutta Koijärvi päätettiin suojata, eikä sitä kuivattu. Koijärvi-liikkeen pohjalta perustettiin myöhemmin Suomeen Vihreä liitto.
Vuonna 1974 perustettu Seta ry, on toiminut merkittävässä roolissa seksuaali-– ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisessa. Suomi poisti homoseksuaaliset teot rikoslaista 1971, mutta painostuksesta kehotuskielto ja korkeampi suojaikäraja koskivat homoseksuaaleja. Vuonna 1981 Suomi poisti Setan vaatimuksesta homoseksuaalisuuden rikoslaista. Tätä aloitetta oli ajamassa muun muassa silloinen Setan puheenjohtaja, tuleva presidenttimme, Tarja Halonen.
Olisimmeko suomalaisia ilman aktivistejamme? Sitä emme voi tietää. Kuitenkin tämän lyhyen katsauksen perusteella on selvää, että Suomi, jossa elämme, olisi hyvin erilainen paikka ilman historiamme aktivisteja. Kysymys kuuluukin: Millaista historiaa sinä haluat olla rakentamassa?
Teksti on osa Turun Mahdollisuuksien torin Innostu! Vaikuta! Toimi! -artikkelisarjaa. Tekstin kirjoitti: Annika Hämäläinen
Turun Mahdollisuuksien tori järjestetään sunnuntaina 15.9. klo 13-17 Vanhalla Suurtorilla.