Mikä sinut tekee vihaiseksi? Tällä kysymyksellä Matthew Bolton kehottaa kirjassaan How to resist aloittelevia kansalaisvaikuttajia aktivoimaan itsensä ja kirkastamaan tavoitteensa. Pelkkä vihaisena oleminen ei nimittäin riitä asioiden muuttamiseen, vaan siihen tarvitaan intoa, suunnitelmallisuutta ja kavereita.
Yksin vai yhdessä
Sankaritarinat ja yksinäiset yön ritarit ovat aina kiinnostavia, sillä kukapa aktivisti ei haluaisi tulla muistetuksi Rosa Parksin tai Mohandas Gandhin tavoin. Vaikka aktivismi saisikin kipinänsä yhden karismaattisen yksilön toiminnasta, muutoksen aikaansaaminen vaatii laajemman ryhmän sitä penäämään. Yksin ei kannata kiljua ääntään käheäksi mutta tuhat huutajaa kuuluu jo kauas. Toisaalta esihuutajaa tarvitaan aina. Oletko itse siis innovaattori vai innostuja?
Hyvä keino etsiä ja löytää joukkovoimaa samanmielisistä kanssakulkijoista on perustaa yhdistys tai liittyä sellaiseen. Suomen yhdistymis- ja kokoontumisvapaus luovat toiminnan aloittamiselle laveat raamit, ja Suomessa onkin Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan yli 100 000 rekisteröitynyttä yhdistystä – muuten vain toimivat seurat ja kerhot siihen päälle. Valinnanvaraa riittää pienistä kyläyhdistyksistä maailmanlaajuisiin avustusjärjestöihin.
Älä halaile koko maailmaa
Rauhaa, rakkautta ja oikeudenmukaisuutta kaikille kaikkialla! Jos universaalia hyvää julistavat t-paidat, kangaskassit ja some-linkkaukset (sic) saisivat päättäjien kurssin muuttumaan, planeetta olisi pelastettu jo monen monta kertaa. Kuten kaikissa projekteissa opinnäytetyöstä Grönlannin halki hiihtämiseen, avain onnistumiseen on kokonaisuuden jakaminen osiin.
Eli, haluat pelastaa maailman. Pelastetaanko ennen sitä kuitenkin vaikka kaupungin kaavaluonnoksessa hypermarketin alle jäävä lähimetsäsi? Tai vaaditaanko, että kotikuntasi palkkaa kaksi uutta koulunkäyntiavustajaa? Vai lähetetäänkö työpaikkasi johtoryhmälle kirje, jotta firman uudet edustusautot toimisivatkin biokaasulla?
Mitä konkreettisempi vaatimus, sitä hankalampi siihen on ympäripyöritellä mitäänsanomatonta vastausta.
Aktivismia, ei anarkiaa
Wikipedian ja Tieteen termipankin selityksen mukaisesti aktivismi on suoran toiminnan politiikkaa, joka pyrkii muuttamaan epäoikeudenmukaiseksi koettuja käytäntöjä. Mielenosoitukset, lakot, tempaukset ja julistekampanjat ovat esimerkkejä näkyvästä ja selkeästä aktivismista. Käytännön vinkkejä mielenosoitusten järjestämiseen ja muuhun kansalaisvaikuttamiseen löytyy esim. Ville Ylikahrin toimittamasta Kuinka maailma muutetaan? Kansalaisvaikuttajan opas -nimisestä teoksesta.
Jotkut kokevat vallitsevat käytännöt eli vaikkapa lait tai päätökset väistämättä epäoikeudenmukaisiksi. Kansalaistottelemattomuus esimerkiksi talon- tai kadunvaltauksen, totaalikieltäytymisen tai itsensä kaivinkoneeseen kahlitsemisen muodossa on tehokas keino tuoda epäkohtia julki, ja joissain tilanteissa se saattaa olla tarvittava ravistelu, jotta ongelman laajuus tai muutosta haluavien määrä todella selkenisi.
Kansalaistottelemattomuutta ja aktivismia ei pidä milloinkaan käyttää tekosyynä väkivaltaan tai omaisuuden tuhoamiseen – ei kulloinkin kyseessä olevan asian puolustajien eikä vastustajien taholta.
Taide vastaan (melkein) kaikki
Taiteilijat läpi historian ovat olleet innokkaita toimimaan paremman, tasa-arvoisemman ja vapaamman maailman puolesta. Kuvataide, kirjallisuus, teatteri ja musiikki ovat inspiroineet ihmisiä vaatimaan parannuksia ja muutosta tuomalla näkyväksi karun todellisuuden, mutta myös sille mahdollisen vaihtoehdon. Laulaen on tehty myös vallankumous, joten ei pidä vähätellä musiikin voimaa.
Luova saa aktivisti muutoinkin olla, eräänlaisena aktivismina kun voidaan pitää myös tavanomaisuuksista poikkeamista ja paikkojen ja tilanteiden näkemistä uudella tavalla. Tällaista aktivismia edustavat vaikkapa sissipuutarhat ja viljelylaatikot kaupungeissa. Kaupunkitila nähdään yhteisenä ja muunneltavana staattisen ja ennalta päätetyn sijaan, ja kaupungin harmautta vastaan voi taistella esimerkiksi neulegraffiteilla tai muulla tilapäisellä taiteella.
Arkipäivän aktivismia
Aina ei tarvitse järjestää megaluokan tapahtumaa ollakseen riittävän katu-uskottava aktivisti. Roskan noukkiminen maasta, kasvisruoan tarjoaminen sukujuhlissa tai viestin lähettäminen kansanedustajalle tai paikallislehteen voivat olla hyvinkin vaikuttavia tapoja pohdituttaa asioita pienessä mittakaavassa. Toki voi miettiä, ovatko edellä mainitut liian mietoja ollakseen aktivismia lainkaan. Vapaaehtoisen, kansalaisvaikuttajan ja aktivistin erottaminen toisistaan on usein hankalaa eikä aina edes mielekästä. Pyyteetöntä hommaa iloisempien aikojen puolesta se monien kohdalla joka tapauksessa on.
Turhaan ei aktivismiaan sovi pitää vakan alla, sillä millainen sellainen aktivisti muka on, joka ei omistautumistaan muille jaa. Keskustele ja vastaa, jos joku kysyy syitäsi toimia. Perustele mutta älä intä. Parhaassa tapauksessa molemmat osapuolet lähtevät juttutuokiostanne hyvillä mielin ja ajatukset aivoissa pyörien kohti parempaa tulevaisuutta.
Haluat siis vaikuttaa mutta et tiedä miten? Alla lista, josta voit etsiä neuvoja seuraavaksi askeleeksi aktivistin urallasi:
- Mikä sinua on suututtanut viime aikoina? Mitä sinä voit asialle tehdä?
- Mitkä paikat, ihmiset tai teemat ovat sinulle tärkeitä? Ovatko ne sinulle niin tärkeitä, että voisit ajaa niiden asiaa?
- Etsi hakukoneella, Facebookista, oppilaitosten sivuilta tai Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta yhdistyksiä, joissa saattaisi olla samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Hyvä paikka tutustua potentiaalisiin järjestöihin on Turun Mahdollisuuksien tori 15.9.
- Katso ympärillesi. Onko asuinalueellasi tai taloyhtiössäsi jotain, mitä haluaisit muuttaa? Olisiko aulan tai pesutuvan nurkassa (tarkista paloturvallisuusmääräykset) paikka talon omalle kierrätyspisteelle? Löytyisikö naapureistasi sopiva porukka puistokummeiksi?
- Lähde mielenosoitukseen, allekirjoita vetoomus tai kansalaisaloite, tee yhteiskunnallinen teatteriesitys tai valmistele poliittinen performanssi.
- Halua parempaa ja usko mahdollisuuksiisi vaikuttaa.
Innostu asioista! Vaikuta niihin! Toimi nyt!
Teksti on osa Turun Mahdollisuuksien torin Innostu! Vaikuta! Toimi! -artikkelisarjaa. Tekstin kirjoitti: Elisa Uusirasi
Turun Mahdollisuuksien tori järjestetään sunnuntaina 15.9. klo 13-17 Vanhalla Suurtorilla.